Quantcast
Channel: Luurankoja kaapissa
Viewing all 409 articles
Browse latest View live

Style inspiration theme week: Rococo (1700) - Inspiration for the party

$
0
0

Hei rakkaat synkijäiseni! Tämä viikko on mennyt jälleen kipuillessa silmäni kanssa, mutta nyt se on kunnossa, mitäpäs muuta kuin juhlintaa varten! Huomenna menen upean Idan juhliin, jossa juhlimme arvon ladyn syntymäpäivää, upeassa kartanossa tietenkin. Kaikki pukeutuvat teeman mukaisesti, syömme paljon kaikkia ihania herkkuja ja luonnollisesti juhlimme läpi yön. Luvassa on vaikka mitä hauskaa, ihania ihmisiä (niin vanhoja rakkaita, kuin uusia tuttavuuksiakin!) ja olen kertakaikkisesti inspiroitunut! Valmiina on jo puku, korut, hiukset, kengät ja asusteet. Tästä tulee unohtumaton juhla.

Koska rokokoosta ei olekaan tullut vielä teemapostauksia, tässä nyt vähän kuvia joita löysin googlen ja tumblerin syövereistä. Aivan ihania eikö? Tätä on minun viikonloppuni.
Tämän lisäksi olen tekemässä muitakin postauksia seuraavan viikon aikana:

Rokokoo elokuvat ja arvostelut
Naisten vaatetus
Miesten vaatetus
Arkkitehtuuri
Minun asuni
Suuri juhlapostaus








































Translation:
Hey my little batty bat bats! So what is happening is, I am going to a rococo party tomorrow. It is a birthday party for my friend and every one is going to dress up! Theme is rococo (as you may have noticed) and I have already got my dress, jewelry, make up, hair and shoes ready! We are going on a big old mansion and party like maniacs all night! It will be the party of the year I might say! So I did a little picture post for you from pictures that inspires me for tomorrow. But I have so much post ideas that I am going to do rococo posts all week start from today!

Next:
Rococo movies and reviews
My outfit
The Party
Womens wear
Mens wear
Architecture

/Leena

Toivepostaus: Diagnoosien maailma

$
0
0
Only in Finnish.

Tulipas pitkä ääh. Tulis vielä pidempikin, mutta säästän nyt teitä ja lopetan tältä erää.

2006 vuonna otettu kuva kun kärsin lukiossa pahasta masennuksesta

Jälleen pää on niin täynnä ajatuksia, että en tiedä mistä alottaisin. Kaipa jonkinlaisesta postauksen esittelystä. Eli tämä on pitkästä aikaa postaus, joka sisältää enemmän tekstiä. Teksti taas on sisällöllisesti Luurankoja kaapissa pääaihealuetta käsittelevä, eli mieleni sairauksia käsittelevä. Kuten olen jo monta kertaa kertonut, aloitin bloggaamisen uudestaan kolmisen vuotta sitten, jotta voin jakaa mielisairauksista ihmisille tietoja ja tuo lohtua ja tukea niille, jotka niistä kärsivät. Aiheeni tänään koskee maanis-depressiivisuuttani (sivuten myös bulimiaa ja muita diagnooseja). Virallinen diagnoosi ilmaisu on Kaksisuuntainen mielialahäiriö, jota kutsutaan myös bi-bolaariseksi. Kursivoidut tekstit on otettu wikipediasta, jotta asiaa tietämättömillä olisi helpompi ymmärtää tekstiäni ja olen paksuntanut oireita tai asioita joita koen itse sairaudessani.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on tautiluokituksissa (ICD-10 tai DSM-IV) luokiteltu sairaudeksi. Kuten muissakin sairauksissa pelkät oireet tai subjektiivinen kokemus tai ympäristön toteamus oireista ei riitä, vaan oireiden lisäksi oireisiin liittyy merkittävä toimintakyvyn heikkeneminen edeltävältä tai oletetulta tasolta. Äärimmillään potilaan mieliala vaihtelee kahden ääripään välillä, poikkeavasta kiihtymyksestä tai epärealistisesta vauhdikkuudesta eli maniasta syvään epärealistiseen masennukseen tai epätoivoon eli psykoottiseen masennukseen. Masennus on samantyyppistä kuin "yksisuuntaisessa" (unipolaari) depressiossa. (wikipedia)

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on tavallista masennusta harvinaisempi sairaus. Klassista maanis-depressiivisyyttä sairastaa noin prosentti väestöstä. Eri tyyppejä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaa noin viisi prosenttia väestöstä. Arvioidaan, että noin puolet sairastuneista tunnistetaan ja hoidetaan asianmukaisesti. (wikipedia)

Siinä siis perustietoa niille, jotka eivät tiedä bi-polaarisuudesta entuudestaan. Oma sairauteni kehittyi masennuksen ja stressin yhteisvaikutuksesta ja ennen maanis-depressiivisuus diagnoosia olin "vain" vakavasti masentunut tapaus virallisissa papereissani. Lääkärini ovat vaihtuneet tiuhaan (niin normaali terveys-, kuin silmälääkäri, että mielenterveyslääkärini) ja jokaisella tuntuu aina olevan oma mielipide ja vastaus ongelmaani. Bulimiani on pääosin sivuutettu niin lääkärin päätöksissä, kuin osastohoidossakin. Osasto 42 tarjosi minulle lähinnä lääkärin ääneen sanotun diagnoosin "kyllä sulla tuntuu monia ongelmia olevan, enpä mä oikein tiedä mitä me sulle tehtäisiin" ja tukea sain lähinnä parilta hoitajalta ja muilta potilailta. Lähdin kuukauden jälkeen omin nokkineni ulos ovesta ilmoittaen, etten saa tarvitsemaani apua täältä. Bulimiaa siellä ei hoidettu ollenkaan, koska ilmeisesti sen oletettiin kuuluvan osana masennukseeni. Ilmeisesti huono minäkuva ei liity syömishäiriöön ensinkään. Tämä on sinänsä sääli, mutta opin entistä vahvemmaksi sisäisesti ja koska parantuminen käy nimenomaan oman pään sisällä, tajusin mitä minun pitää tehdä jotta parantuisin. Hyväksyin vihdoin sen, etten ole täydellinen, omakuvani on vain prinkkalaa ja vain minä voin tehdä elämästäni parempaa. Kukaan ei voi tuoda minulle onnea, ellen itse halua sitä.

2006


Häiriölle on tyypillistä pysyvä lievä mielialan nousu, lisääntynyt energisyys ja toimeliaisuus. Tavallista on myös huomattava tunne hyvästä olosta sekä henkisestä ja fyysisestä tehokkuudesta. Usein esiintyviä, muttei siinä määrin, että ne johtaisivat vakaviin häiriöihin työssä tai sosiaaliseen torjuntaan, ovat sosiaalisuuden, ylituttavallisuuden lisääntyminen, seksuaalisen aktiivisuudenlisääntyminen ja unen tarpeen väheneminen. Ärtyisä, kärttyinen, pöyhkeä, itserakas ja röyhkeä käytös voivat tulla joskus yleisemmän yliaktiivisen sosiaalisuuden sijaan. Mielialahäiriöön tai käyttäytymiseen ei liity harhoja tai harhaluuloja. Hypomania on manian lievempi muoto, jossa on samanlaisia, mutta vähemmän vaikeita oireita ja vähemmän toimintakyvyn heikkenemistä kuin maniassa. Hypomaanisen jakson aikana mieliala voi olla korkealla ja potilas voi tuntea itsensä tavallista paremmaksi ja pystyvämmäksi. Hypomaniaan päästäkseen potilas voi jopa lopettaa lääkityksensä. (olen lopettanut lääkkeeni pariinkin otteeseen päästäkseni hypomania fiiliksiin tai luullessani maniavaiheessa, että olen yhtäkkiä parantunut maagisesti, lääkitystä tosin ei missään nimessä pidä lopettaa seinään. toinen lisättävä asia on, että usein kun lähden tapaamaan ystäviäni jonnekin kauemmas laukeaa mania, en syö tai nuku ja haluan vain nähdä ihmisiä ja tutustua uusiinkin) Wikipedia


Mieliala on potilaan olosuhteisiin nähden kohonnut ja saattaa vaihdella huolettomastalupsakkuudesta lähes hallitsemattomaan kiihtymykseen. Riemukkuuteen liittyy lisääntynyt energisyys, joka aiheuttaa yliaktiivisuutta, puhetulvaa ja unentarpeen vähentymistä. Potilas ei pysty keskittymään ja on usein huomattavan herkkä häiriötekijöille. Itseluottamus on usein korkealla, potilaalla voi olla suuriluuloisia ideoita, ja hän voi olla yliluottavainen. Normaalien sosiaalisten estojen puuttuminen voi johtaa holtittomaan ja hullunrohkeaan käyttäytymiseen, joka on tilanteeseen soveltumatonta ja potilaalle epätyypillistä.

2006


F30.2 Mania, johon liittyy psykoottisia oireita Manian (F30.1) kuvattujen oireiden lisäksi esiintyy harhakuvitelmia (tavallisesti suuruusharhoja), harhoja (tavallisesti ääniä, jotka puhuvat suoraan potilaalle) tai kiihtymys, motorisen aktiivisuuden lisääntyminen ja ajatuksenriento ovat niin äärimmäisiä, ettei potilasta voi ymmärtää tai hän on tavallisen vuorovaikutuksen tavoittamattomissa. (mainitsen tähän, että bibolaarinen mielialahäiriö on sukua skitsofrenialle ja useimmat lääkkeet joita tähän käytetään sopii myös skitsofreniaan, ei silti että kyseessä olisi tämä kyseinen tauti)

  • Epätavallisen innostunut, euforinen (= epätavallisen iloinen, hilpeä, haltioitunut) tai ärtyisä mielentila (tai potilas vaikuttaa sellaiselta läheistensä mielestä).
  • Ajattelemattomia, seurauksista piittaamattomia tekoja. (teen mitä tahansa koska seuraukset tuskin ovat mitenkään negatiivisia, elämähän on mahtavaa ja kaikki käy aina hyvin kuitenkin! tämä sopii myös seuraavaan kohtaan)
  • Vastuuntunnon puuttuminen, ei tunne huolta tekojen mahdollisista huonoista seurauksista; esimerkiksi liian runsasta rahankäyttöä, liiallista seksuaalista aktiivisuutta tai holtittomuutta, järjettömiin investointeihin ryhtymistä. (olen tuhlannut kymmeniä kertoja kaikki rahani, olen maanisuuden vallassa päätynyt yhden yön juttuihin ja ollut suorastaan seksinnälkäinen ja luullut sen tuovan parannuksen koko elämääni ja aloitin seurustelun jo 13-vuotiaana ja se oli jokseenkin mielivaltaista, sekä saanut aina ideoita joita en ole ikinä saattanut loppuun manian laantuessa)
  • Päämäärätön, tarkoitukseton touhuilu ja puuhailu. (aina liikkeessä ja tekemässä)
  • Vähäinen unentarve suuresta tarmokkuudesta huolimatta. (vaikea nukahtaa ja heräilen vähintään viisi kertaa yössä)
  • Puhe on niin nopeaa, että toiset eivät kykene sitä seuraamaan. (esim tänään luin Janille erästä tarinaa ja luin sitä niin nopeasti etten meinannut saada henkeä ja änkytin)
  • Ajatuksenriento. (ideoita ideoita)
  • Keskittymisvaikeus, jonka vuoksi esimerkiksi puheenaiheet tai tekemisen kohde saattavat vaihdella nopeasti. (vaihdan keskustelun aihetta todella nopeasti ja olen aina innostunut aiheesta kuin aiheesta, yleensä tosin vain niistä omistani)
  • Liioiteltu voiman, suuruuden ja tärkeyden tunne. (olen rakastettu, täydellinen ja suosittu)
  • Poikkeava tai korostunut ärtyneisyys tai reagointi pieniinkin asioihin stereotyyppisen ärtyneesti tai jopa aggressiivisesti. (viittaan tähän tekstissäni, jos joku ei ole samaa mieltä kanssani, aiheutan tappelun ja olen melkein menettänyt ystävyyssuhteita tämän takia. myös tämä Lisa tapaus kuuluu tähän kategoriaan)
Maniaa voidaan pitää psykoottisena tilana. Siihen saattaa liittyä myös hallusinaatioita (kuulo- tai näköharhoja) tai harhakuvitelmia (luja usko asioihin, jotka eivät ole totta). Kuten muihinkin psykoottistasoisiin häiriöihin, maniaan liittyy sairaudentunteen puuttuminen tai vähäisyys. Potilas itse ei useimmiten tunnista tilannettaan ja saattaa ärtyä voimakkaasti, kun hänen tekemisiinsä yritetään puuttua. 


2006


Tällä hetkellä kirjoitan tätä tekstiä manian puitteissa. Olen ollut aivan sekaisin viimeisimmät päivät, johtuen rokokoojuhlista jotka saivat mahani ja koko kehoni aivan sekaisin. Oksensin, ripuloin, kärsin pahasta olosta ja voimattomuudesta. Tunne meni juhlien alkaessa pian ohitse, mutta innostuminen jäi ja olen edelleenkin super innoissani kaikesta asiaan liittyvästä. Ei siinä muuten mitään mitään ongelmaa ole, mutta oireiden pahentuessa asioista tulee minulle pakkomielle, enkä saa edes unta ja ne vähäisetkin unet käsittelevät juuri niitä aiheita mistä olen innoissani ja näen näinä aikoina myös painajaisia. Vähäinen uni tietenkin vain pahentaa koko tilaa, olen ikäänkuin suuressa yliväsymyssokerihumalassa, jossa kaikki on ihanaa, upeaa ja kertakaikkisen fantastastista joka ikinen sekunti. Jos tämä ei vaikuta terveen mielestä liialliselta, niin koitapa itse olla vaikka 7 päivää putkeen superhyperinnoissasi joka asiasta, älä edes nuku, koska ideasi on loistava, tuhlaa rahasi, koska eiväthän ne lopu ja hypi ja pompi ilosta, koska energiaahan riittää. Kuten olen myös sanonut aikaisemmin, aivot tuottavat ihmisen elimistä eniten energiaa. Toisin sanoen jos aivot käy jatkuvasti ylikierroksilla, eikä missään vaiheessa ole mahdollisuutta rauhoittua ja hengähtää välillä, käy koko homma pikkuhiljaa kuluttavaksi. Siihen vielä lisätään se, että keho voi uusiutua ja rentoutua yöllä. Sydän hakaten rinnassa monta päivää putkeen, kuin koko ajan kävelisi nopeasti tai tekisi jotain raskasta. Kädet tärisevät ja olo on voimaton ja oudon irrallinen. Tältä minusta nyt tuntuu. Nyt kun joka kertaisen maanisuus vaiheen alkaen pian käydessä turhan päälle voimille, alan saamaan burn outmaisen vaikutelman kehooni ja olen sekä fyysisesti, että henkisesti aivan loppu. Tämä taas johtaa siihen, että masennun ja jokaikinen asia tuntuu ylivoimaisen raskaalta.


Lievän, keskivaikean tai vaikean masennuksen aikana potilas kärsii yleensä mielialan laskusta, voimattomuudesta ja toimintakyvyn heikkenemisestä. Kyky iloita, kiinnostua ja keskittyä on vähäinen. Yleistä on huomattava uupumus pienenkin ponnistelun jälkeen. Uni on tavallisesti häiriintynyttä ja ruokahalu vähentynyt, mutta joskus toisaalta myös lisääntynyt ruokahalu ja unentarve voivat tulla kyseeseen. Itsearvostus ja itseluottamus ovat lähes aina alentuneet, jopa lievässä masennuksessa. Usein on syyllisyyden- tai arvottomuudentunnetta. Mielialan aleneminen ei juuri vaihtele päivästä päivään, eikä se riipu ulkoisista olosuhteista. Mielialan alenemiseen voi liittyä niin sanottuja "somaattisia" oireita, kuten mielenkiinnon ja onnentunteiden vähäisyys, herääminen useita tunteja ennen normaalia heräämisaikaa, masennus on pahimmillaan aamuisin, huomattava psykomotorinen estyneisyys, rauhattomuus, ruokahalun menettäminen, painon lasku ja seksuaalisen mielenkiinnon (libidon) menetys. Riippuen oireiden määrästä ja vakavuudesta masennusjakson voi luokitella lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi masennukseksi.

F32.0 Lievä masennusjakso Tavallisesti esiintyy kaksi tai kolme edellä mainituista oireista, ja potilas on yleensä näistä ahdistunut mutta todennäköisesti pystyy suoriutumaan useimmista tavanomaisista tehtävistään.
F32.1 Keskivaikea masennusjakso Potilaalla on neljä edellä mainittua oiretta, ja hänen on todennäköisesti hyvin vaikea suoriutua tavanomaisista tehtävistään
F32.2 Vaikea masennusjakso ilman psykoottisia oireita Masennusjakso, jossa useat edellä mainitut oireet ovat huomattavia ja ahdistavia, itseluottamuksen menetys ja ajatukset arvottomuudesta ja syyllisyydestä ovat tavallisia. Itsetuhoiset ajatukset ja pyrkimykset ovat yleisiä, ja tavallisesti esiintyy useita "somaattisia" oireita.
F32.3 Vaikea masennusjakso ja psykoottisia oireita
Masennusjakso, joka on kuvattu F32.2 kohdassa, ja liittyy harhoja, harhaluuloja, psykomotorista estyneisyyttä tai pysähtyneisyyttä siinä määrin, että tavalliset toiminnat tai tehtävät ovat mahdottomia; potilas on kuolemanvaarassa itsemurhan, nesteenpuutteen tai nälkiintymisen vuoksi. Harhat, harhaluulot voivat liittyä tai olla liittymättä mielialaan.

2006

Depressiivinen vaihe

Masennusvaiheen tuntomerkit vastaavavat depression tuntomerkkejä:
  • surullisuuden, alakuloisuuden tai masentuneisuuden tunne tai mielenkiinnon menettäminen asioihin, joista normaalisti nauttii (mikään ei kiinnosta, tulen surulliseksi kaikesta ja yleensä en masennusvaiheina pysty tekemään muuta kuin tuijottamaan tiettyjä juttuja ja itken tuntikausia)
  • unettomuus tai unen tarpeen lisääntyminen (nukun normaalia enemmän, jopa 16 päivässä ja joskus päikkärien kera)
  • ruokahaluttomuus tai ruokahalun lisääntyminen (tämä vaihtelee, joskus en syö, koska masennus tuo bulimiaoireita esiin ja usein masentuneena kaipaan hiilareiden tuomaa piristystä, josta tulee morkkis ja bulimia kierre on jälleen valmiina käyttöön)
  • keskittymisvaikeudet ja vaikeus tehdä päätöksiä (kysyn aina muilta mitä tehdä enkä tahdo itse tehdä päätöksiä tai ylipäätään mitään tärkeämpää asiaa)
  • hitauden tunne tai niin voimakas levottomuus, ettei pysty istumaan paikallaan (ahdistunut olo tila varsinkin sosiaalisissa tilanteissa, näitä tunteita seuraa yleensä paniikkikohtaus)
  • arvottomuuden tai syyllisyyden tunne ja heikko itsetunto (syytän itseäni kaikesta ja muistutan itseäni menneisyydessä tekemistäni virheistä ja muistutan itseäni etten pysty nytkään tekemään mitää oikein)
  • voimattomuus tai jatkuva väsymyksen tunne (tästä syystä nukun vain ja olen)
  • kuoleman tai itsemurhan ajatukset (olen yrittänyt itsemurhaa kolme kertaa, viimeisin oli pahin)
  • ärtyisyys (syytän toisinaan myös muita kun kärsin vainoharhaisuudesta)

Vaikeisiin depressioihin saattaa liittyä myös psykoottisen masennuksen oireita, kuten epärealistisia itsesyytöksiä, kuvitelmia perikadosta tai jopa aistiharhoja, vainoharhoja tai muita harha-ajatuksia.

Tänään raskaat asiat ovat ainaiset rahaongelmat (koska tilanteeni takia en kykene tekemään työtä) ja myös viime vuonna uudeksi diagnoosiksi joukon jatkeeksi päässyt vaativa persoona . Koko homma kyllä tosiaan kuvaa minua. Eli jos joku ei tunnista mua tosta wikipedian tekstistä, ei kyllä ole tuntenut mua tarpeeksi kauan, koska jokaikinen läheinen ystäväni on nähnyt kyseiset oireet minussa. Miten nämä taas vaikuttavat elämääni? Noh, aloitan asian ja sen edetessä huomaan, etten olekaan tarpeeksi hyvä (perfektionisti ja liian korkeat tavoitteet itselle) ja saan joko a) itkupotkuraivarin b) masennuskohtauksen c) jätän koko homman kesken ja ahistun koko asian ajattelemisesta ylipäätään. Tämä pätee siis vaikka pyykin pesemiseen, kaupassa käyntiin, ulos menemiseen, meikkaukseen, vaatteisiini, työkykyyni, opiskeluaika oli lähinnä yhtä joka päiväistä kamppailua aina silloisen asian kanssa ja no oikeastaan mihin tahansa asiaan. masennusvaiheissa otan todella herkästi asioita itseeni.

Maniavaiheessa mikään ei tunnu masentavalta tai ilkeät kommentit eivät voi minua satuttaa, masennusvaiheessa kaikki on taas päinvastoin. Yleensä muutun täysin vainoharhaiseksi. Jos joku sanoo jotain sivuten jotain silloista aihettani tai on tehnyt mielipiteen johonkin muuhun asiaan ja se ei miellytä vaikkapa moraaliani, aiheutan yleensä jonkinlaisen draamashown. Otan asian niin raskaasti, että kyseessä luulisi olevan elämää suurempi ongelma tai kusipää, vaikka kyseessä olisikin vaikka paras ystäväni. Tämän sai viimeisimpänä kokea Lisa käydessäni hänen luonaan. Persoonani muuttuu tälläisinä hetkinä täysin ja menetän kosketuksen todellisuuteen siinä määrin, että en näe muiden kantaa, tunteita tai ajatuksia siinä tilanteessa. Kyseisenä aamuna ongelmani oli sokerin puute. Kyllä. Sokerin puute. Muutuin iloisesta omasta itsestäni täysin hiljaiseksi, kasvatin itselleni suojamuurin ja minun teki mieleni loukata tätä yhtä parasta ystävääni, koska tunsin kaiken olevan vastaan sillä hetkellä. Mikään ei mene ikinä hyvin ja aina minulle käy näin, ikinä kukaan ei ajattele minua, mutta kun minähän sanoin siitä sokerista.

2005

Toisin sanoen otan itselleni mitä suurimman uhrin roolin ja uskon, että kukaan ei  välitä minusta, olen vain taakka ja liian vaikea ja ruma, läski, epämukava hirveä hirviö, joka ei ansaitse edes sokeria kahviinsa. Olin jo valmis lähtemään kotiin murjottamaan, mutta onneksi sain itseni rauhoitettua ja päästyä takaisin siihen todellisuuden hetkeen ja tajusin, kuinka sairaus oli jälleen saanut musta otteen. Tämäkin voi jälleen tuntua terveestä mielestä erittäin pieneltä, mutta siinä hetkessä oli niin paljon loukkaantumista, pahaa mieltä, tuskaa ja pettymystä, että en voisi sitä enempää kuvailla. Ikävintä siinä koko hommassa oli se, että se oli ensimmäinen kerta, kun Lisa pääsi näkemään musta sen puolen ja juuri heti aamusta. Sain naiseni loukkaantumaan ja käymään kaupassa ostamassa sitä pahuksen sokeria jo ennen kello yhdeksää aamulla ja tän koko rulijanssin takia olin ihan myöhässä aamuisesta aikataulustani ja sain itseni vasta valmiiksi paikan päällä kuvausstudiolla.. luonnollisesti jotain tunnin myöhässä.

Tämän päivän olotilaa en osaa edes kuvailla sanoin, koska olen niin sekavassa olotilassa, siksi kirjoitankin tätä postausta, koska kirjoittaminen yleensä parantaa oloani:

Potilaalla on aikaisemmin ollut vähintään yksi hypomaaninen, maaninen, masennus- tai sekamuotoinen jakso ja ajankohtaisesti esiintyy maanisia ja masennuksen oireita joko sekaisin tai nopeasti vaihdellen. Nopeasti vaihtelevia mielialoja kutsutaan joskus myös nimellä "rapid cycling"-muotoisena taudinkuvana.

Kenties kaikkein lamauttavimpia sairauden vaiheita ovat ne, joihin kuuluu sekä manian että depression oireita, samanaikaisesti tai useaan kertaan saman päivän aikana vaihdellen. Potilas on kiihkeä tai levoton niin kuin maanisessa vaiheessa, mutta samalla myös ärtyisä ja masentunut, sen sijaan, että tuntisi olevansa "maailman huipulla". Erityisesti sekamuotoiseen jaksoon liittyy itsemurhariskin lisääntyminen.

Tänään olen ollut superinnoissani monestakin asiasta ja suunnitellut kaikkea. Tunnen oloni myös erittäin hyperaktiiviseksi, mutta koska olen aivan poikki en saa mitään aikaiseksi ja on todella vaikea keskittyä. Olen myös pettynyt itseeni, koska en saa kaikkea suunniteltua tehtyä, toisin sanoen mua harmittaa etten ole yli-ihminen. Kädet tärisee taas. Olen myös stressannut tosiaan rahatilannettani, silmätilaani (taas sattunut viimeiset pari päivää) ja tuntenut kateutta sydämessäni. Toisin sanoen hetki sitten hypetin uutta kirjaani Janille ja oikein luinkin pätkiä, hyvä jos hän siitä tajusi ja olin niin innoissani että hypähtelin. Hetken päästä itkin silmät päästäni Janin sylissä ja Jani joutui lohduttamaan mua jonkun aikaa. Ja nyt olen taas maaninen ja kirjoitan kuin mielipuoli taka taka taka. Nyt en pysty enää keskittymään joten tää oli nyt kai tässä ja toivottavasti joku sai jotain tolkkua ja lisäkysymyksiä voi kysyä ja palaan tähän aiheeseen taas joskus mutta nyt mun pitää mennä rauhoittumaan koska aivot käy ylikierroksilla.

P.s Mulla on lääkitys masennukseen ja paniikkihäiriöön tällä hetkellä ja olen käyttänyt lääkkeitä vuodesta 2008. Toivottavasti tässä oli jotain järkeä. Anteeksi mahdolliset typot en pysty nyt keskittymään ja lukemaan tätä uudestaan.

/Leena

Seuraa Blogilistalla

$
0
0


Lukijatoiveena tuli, että pääsis seuraamaan Blogilistan kautta joten tästä nyt siis pääsisi!

/Leena

Rococo theme week: Movies part 1

$
0
0
Pirates of the Caribbean

Teemaviikkoni toinen postaus sisältää rokokooaikaisia elokuvia joita olen katsonut tässä lähiaikoina. Ensimmäisenä katsoin omastakin hyllystä löytyvät neljä Pirates elokuvaa, jotka ovat varmasti kaikille lukijoille tuttuja. Jos et ole niitä nähnyt, niin ehdottomasti suosittelen. Juoni, vaatetus, erikoistehosteet, leikkaus, lavastus, kaikki toimii näyttelijöitä myöten. Leffoissa käsitellään niin vakavia juttuja, kuin yliluonnollisia ja vakaviakin asioita, luonnollisesti mukana on myös ainakin kolme ultimaattista rakkaustarinaa. Pidän kaikista neljästä, vaikka selkeästi kolme ensimmäistä osaa ovat niin ikään trilogia ja neljäs tehty lähinnä rahan takia, mutta juoneen ollaan saatu mukaan pari aiemmin tuttua näyttelijää ja elokuva jatkuu siitä, mihin kolmonen jäi. Ja kukapa ei rakastaisi Jackia tai merenneitoja (ja Musta partaa). Ja musiikkia. Oi tuota musiikkia.

Piraattiajan kultakausi oli suurinpiirtein vuosina 1660-1730, joten voipi olettaa, että elokuvat sijoittuvat suurinpiirtein siis kulta-ajan loppupuolelta 1800 luvun alkuun, jolloin rokokoo jo loppuikin ja viktoriaaninen aikakausi alkoi. Elokuvat sopivat siis täydellisesti teemaani ja ovat eräitä suosikkielokuvistani.

Pakko loppuun vielä mainita, että kun aikoinaan sain kakkosleffan käsiini dvdnä ja katsoin sitä isän kanssa olohuoneessa isolta telkkari, meni äitini siitä ohitse ja kysyi (Jackin juostessa pakoon kannibaaleja), että miksi tuo nainen juoksee niin hassusti. Muistan aina senkyseisen hetken ja sen kuinka isän kanssa naurettiin ja äiti meni aivan hämilleen,

Tässä vähän pukuinspistä. Barokki ja rokokoo ajassa on se siisti juttu, että kyseinen muoti oli arkkitehtuuria ja sisustusta myöten kertakaikkisen prameilevaa. Mitä näyttävämpään, värikkäämpää, isompaa ja kaikinpuolin upeampaa kaikki oli, sitä parempi. Oli erittäin härskiä näyttää paljaita sääriä, mutta korsetit oli kireällä ja kaula-aukot isoja ja kädet saivat näkyä ja kämmenelle pussailtiin ja kumarruksia riitti. 1800-luvulle mentäessä yhtäkkiä kaikki rauhoittuivat, muuttuivat sisäänpäin kääntyväisemmiksi, vaatteiden värikkyys väheni ja naiset verhoiltiin taas käsiä myöten hansikkaisiin (joita myös miehet käyttivät naisia kätellessään). On aina yhtä jännää ajatella eri aikakausia, koska ihmiset olivat kulloisinakin aikoina niin erilaisia muodiltaan, tavoiltaan ja moraaliltaan.

So it is my theme week time again with post number 2. First one on my rococo movie marathon list was Pirates of the Caribbean movie (all 4) and I have them on my own. These movies couldn´t be anymore well known but anyway they belong to my list because the time period is right. So pirates golden age was about 1660-1730´s and I think these movies are somewhere between where golden age ended and victorian age begins early 1800´s . The plot (funny and rough stuff) are well done, clothing wants me to have more money, special effects doesn´t bother me at all and I love that there is so much supernatural things in the plot. I think the fourth movie was made maybe just because they had so much money on last 3 ones, but hey, Jack, Blackie and mermaids! You can´t go wrong with those.

The funny thing about baroc and rococo is that everything was big, bold, colorful and oh so full of glamour. The bigger everything is, the better. It was very naughty to show some leg but oh how they showed their bust and arms with no shame. When Victorian age came, colors were darker, there were much less that kind of behavier what was in rococo time. Men and women couldn´t even touch each other without clothing between them (love the gloves though). What is funny about this thing, is that how different people are with different periods, they change the fashion, architecture, behavior and even their moral.























/Leena

Google reader

Between life and death

$
0
0
Pictures by Laura Takala





Tässä olisi muutamia kuvia viime kuulta mitä en ole vielä muistanut pistää esille. Yleisesti ottaen postausjärjestys on tällä hetkellä ihan sekaisin, koska mä olen itsekin ihan sekaisin. Sairauden kanssa on ollut ongelmia nyt viimeiset pari viikkoa, kuulin eilen kaverini kuolleen ja tänään yksi parhaimmista ystävistäni joutui sairaalaan ja olen jotenkin niin surullinen ja sekava. Toisin sanoen mä en oikeastaan tiedä oliko tälläkään postauksella mitään varsinaista muuta tarkoitusta kuin nuo kuvat. Ja se, että on vielä jonkin aikaa hiljaisempaa. Kaikesta itkemisestä tuli tietenkin silmäkin taas kipeeksi.







Translation:
This post don´t have anything special meaning, just old pictures from last month. I am just so mixed up right now, I heard yesterday that my friend has died and today one of my best friends got some brain thing and needed to go to the hospital. My eye hurts from all the crying and my mental sickness has been very hard to live with these couple of weeks. I am sorry for the silence here but my life is just too hard for me right now.

/Leena

New pictures

$
0
0
Pictures by Janne Koivuniemi

Viikonlopuksi mennä huristeltiin taas Turku suunnalle ja sieltä  Gothic.fi´n tiloihin ja ulkokuvauksiinkin. Jannen kanssa kaikki sujui vaivattomasti ja tultiin heti hyvin juttuun. Olin jo aiemmin kertonut vähän omia ideoita ja Janne myös minulle omiaan ja kuvaustilanteessa saatiin homma menemään todella sutjakkaasti. Tyyliksi hain erittäin klassista goottia ja kuvauspäivänä tuntui siltä, että nyt mennään viktoriaanisella meiningillä ja näin tehtiin. Lisää kuvia tulee näkyville kunhan saan niitä, mutta tässä tosiaan esimakua. Marjo oli oikein mukava ja sen kanssa oli helppo malleilla, tosin kyseinen nainen halusi välttämättä naurattaa mua koko ajan ja intensiivinen katse sai olon tuntumaan siltä, kuin olisi keskellä tuijotuskisaa. 

P.s Sannan tekemä hame näyttää erittäin hyvältä myös Marjon päällä.


Translation:
Last weekend was photoshoot weekend again and I am still dead tired. But we took some awesome pictures so it was worth it. Photographer Janne was really nice and easy to work with. We are going to photoshoot again later this summer or fall. I love classic goth style and victorian style is maybe my ultimate favorite. It is so elegant, full of details and you can be so serious. And even if you show some arms and little bit of leg it is so shamefull and it make this style so fun. And what was fun, was Marjo. She wanted to make me laugh all the time and I think I made new friend. More pictures will come later.



/Leena

Skull

$
0
0

Pitkästä aikaa inspistä maalaamiseen. Nappasinpa siis taulupohjan ja pöllein miehekkeeltä vähän figumaalia ja tadah, tällästä sain tänään aikaseksi ja huomenna toivon mukaan jatkuu.

So this is what I have been doing today. I hope my mood to paint will be here with me tomorrow aswell..

/Leena

Fantasy land

$
0
0
Photo by Heidi Järvi

En tiedä, onko mulla ollut ikinä näin kiireistä kesää. Ensi viikolla olis Joensuuhun menoa, ensimmäistä kertaa Ilosaarirockiin! Sussumurunen lupas ottaa oikeen lomaa töistä, että ehitään kunnolla vaihtamaan kuulumisia ja odotan innolla meidän uusia kokemuksia. Sitä seuraavalla viikolla olen menossa Lahteen kuvailemaan ensimmäistä Kaunis mieli kuvasta (jossa armahin Lisaseni toimii kuvaajana) ja menen katsomaan myös kavereita.. jonka jälkeen suhahdan samantien Helsinkiin kahtiin eri kuvauksiin ja sitten onkin jo kaverin polttarit, meidän ysäribileet, ramppaan Turussa kuvauksissa, mennään Hämeenlinnaan keskiaikamarkkinoille, kaverin häät ja ties mitä!

Kuva on viime Vaasan reissulta, kun päädyttiin kuvailemaan Heidin kanssa jotain steampunk fantasia meininkiä, voitte vain kuvitella Janin työnne kykkimään savukoneen kanssa (voi sitä ihanaa söpöliiniä). Tämä viikko on onneksi suht kiireetön ollut, olen ehtinyt olemaan päästäni vaihteeksi sekaisin ihan rauhassa, ennenkuin taas pitäisi jonnekin mennä. Tällä hetkellä kaikki rahat tuntuu menevän pelkkään reissaamiseen ja sen ajan mitä en ole menossa ympäri Suomea, vietänkin neljän seinän sisällä ahistellen millon mitäkin asiaa. Aina, kun meikärouvalla menee jotenkin paremmin, unohdan ottaa lääkkeeni ja siitähän se riemu repeää, kun kerran innostuttuani millon mistäkin aiheesta, saan manian, jota eittämättä aina seuraa masennus. Huoh! Kiireistä siis pitää päänkin sisällä.

Huomenna tehdään kuitenkin sen verran arkista hommaa, kuin piha-aidan leikkuuta, haravointia ja saunassa käyntiä. Postissakin pitäisi hilpasta ja kaikenlaista mitä normaalit ihmiset nyt kai tekeekään. Ei olla vieläkään päästy mökille, koska mitäpä mökillä tehdään kuin saunotaan ja meidän piippu ei ole maailman parhaimmassa kunnossa. Pöh! Onneksi tänä kesänä silti sinne päästään saunomaan ja uimaankin jo mieli halajaisi. Kuinkas moni on ehtinyt jo pulahtamaan kesävedessä ja mitäs muuta siellä on tehty?

Ja vaikka elämä onkin, mun tapauksessani ainakin, hieman vaikeaa ja ajoittain erittäin kuoppaista, täytyy aina vaan myöntää, että elän nyt siinä fantasia maailmassa jossa aina olen halunnut elää. Ei tämä tämän paremmaksi voisi enää mennäkään.

Translation: 
I don´t remember any other summer that has been this busy for me. I am going to festivals, photoshoot, different cities, see friends, friends are coming here and I am having parties and medievel festivals and weddings and oh so much everything! 
Picture is from last Vaasa trip, Heidi wanted to make something magical fantasy kind of pictures and here is the outcome. 
This week has been rough for my mind but oh, I have time to be just how I like because I don´t need to go anywhere. It is nice just.. be for a while. 
Tomorrow it is time to do some gardening and sauna time, ah I can´t wait to go outside and do something relaxing.

/Leena

Netshops: Dead Mamas

$
0
0


Mistä ostan korujani osa jatkuu, tällä kertaa esittelyssä ihanan Dead Mamasin koruja, joita on pakko saada itselleni, luonnollisesti puoli putinkia. Eritoten siamilaiset, merenneito ja karma korut viehättävät mitä suunnattomimmin. Niinkuin kaikki näistä mitä laitoin tähän postaukseen esille. Usein on sellanen fiilis, että koruja ei yksinkertaisesti voi olla liikaa.. mitäs mieltä te olette..? Varsinkin kun kyseessä sattuu olemaan esineitä, joista ei haluaisi koskaan päästää irti. Näitä tulette näkemään blogissa myöhemmin.. käytössä tietenkin!

Translation:
So posts about where I buy my jewelry continues! This time Dead Mamas takes control of me and I want almost everything in that store. Twins, mermaid and karma jewelry are maybe my most favorites.. oh well, I love all of these. Sometimes you get that feeling that you can´t have too much jewelry.. agree? Specially when you have something like these awesome ones with you. You will see few of these later on here.. on use of course!






















*Tehty yhteistyössä Dead Mamasin kanssa*
*Made in cooperation with Dead Mamas*

/Leena

This weeks friend inspiration: (Vote) Nea

$
0
0




Tykätkää kuvasta!
Hit like for Nea to win Finlands Miss Rock 2013!


This beautiful model from Finland is my friend and I am so proud of her! She is one of the most beautiful women I know and she is versitale and talented. Just look at these pictures! Girl, you inspire me to do my best.


 
© Sami Siilin
MUA: Elisa Koivuniemi
Clothes: Cybershop— paikassa Rähinä Live.


 
Model: Nea Petäsnoro
Clothes from Cybershop
Make up: Elisa Koivuniemi
Assistant: Alexa Soturiprinsessa Leroux
Photographer: Denis Goria
Inspiration: David Hamilton and Brigitte Bardo
— paikassa Suomenlinna.


 ©Nelly Tatti
MUA: Elisa Koivuniemi
Clothes: Cybershop
— paikassa Rähinä Live.


 Vixxsin/Jenni Salmela
©Jenni Kaurila



 
Model: Nea Petäsnoro
Clothes from Cybershop
Make up: Elisa Koivuniemi
Assistant: Alexa Soturiprinsessa Leroux
Photographer: Denis Goria
Inspiration: David Hamilton and Brigitte Bardo
— paikassa Suomenlinna.




 Poizen
©Jenni Kaurila




©Maria Maunula
MUA: Nea & Maria

XoXo
Leena

Queen Ida-Emilié Antoinette Josèphe de Cauconén-Lorraine´s birthday party

$
0
0
All pictures by Henry Söderlund
My outfit:
Wig: From Ida
Necklace: Glitter
Earrings: Gift from friend
Dress: Flea market
Shoes: From Ida

Vietettiinpä sitten Kuningatar Idan syntymäpäiväjuhlia Turussa mitä kauneimmassa paikassa Brinkhallin kartanossa ja kyllä oli komeaa pukuloistoa, kaikki olivat pukeutuneet ja meitä oli lähemmäs 50 sieltä. Voitte siis kuvitella, että välillä oli sellainen tunne, että nyt on kyllä tultu ajassa selkeästi taaksepäin 1700-luvulle. Miehet kumartelivat, naiset niiailivat, kaikkia sanottiin mi ladyksi ja mi loordiksi ja ruokakin oli aivan mahtavaa. Tuntui aika vipiltä, kun minulle oli erikseen laitettu sushiakin lautaselle piiloon odottamaan Janin ja minun muodikasta myöhästymistä. Olin aikamoinen draamakuningatar kyllä myöhästymisineni ja valituksineni, mutta pian kaikki ikävät asiat unohtuivat (olin hieman huonovointinen ollut koko päivän), kun kaikki olivat niin ihania, ohjelma melkein kaatoi naurusta maahan ja päivänsankari oli mitä tyrmäävin! Kirjoittelenpa myöhemmin vähän lisää ohjelmasta, mutta ajattelin jakaa teille näitä vähän virallisempia bilekuvia (eipä joka juomapippaloissa ihan näin tyylikkäitä kuvia otetakaan, mahtia Henry!) ennen kuin hilpailsen Joensuun suunnalle Sussua moikkaamaan ja Ilosaarirockin lumoihin (Nightwishia tietysti kuolaamaan erittäin epäleidimäisesti). Nauttikaas näistä!

Translation
So, Queen Ida had her birthday party in most beautiful old manor in Turku (Brinkhall manor), the place was all ours the whole night and ladys and lords were all very friendly and bowing for each other. We had almost 50 people there (some were late like me) and still there was no fighting and look at these party pictures! How often you can see as cool as these.. and yes, we were drinking of course. But very.. polite way I should say. We were all thinking that we got back in time back to the rococo times where peoples hair are big, laughs loud and everyone are waering their best outfits. Food was awesome, so were the whole party. More about it later but here is the official pictures for you (my own favorite ones) and lets see on next week!


























XoXo
Leena

Iloista menoa

$
0
0


Kiirettä on kyllä pitänyt! En oikeasti valehtele siitä, että tää kesä on varmaan kaikkein kiireisin kesä naismuistiin. Justiinsa viis päivää reissussa toisella puolella Suomea Insanityn sekopäisessä seurassa ja voinpa sanoa että oli niin kovat menot, että olin kerranki festareilla kännissä (jopa niin paljon että jokainen matkalta ottamani kuva on otettu väärillä asetuksilla.. tyylillä loppuun asti siis!) ja jopa alotusbileet oli aikamoiset hahaa. Semmosta matskua, että niistä jutuista ei sitten julkisesti oikein puhutakaan. Videolla saatatte nähä vähän jotain juttuja. Yleisestikin oli niin hauskaa, että kuten aina, kamera unohtuu vaikka sitä pitäisi kädessä koko ajan. 

Nyt on pieni lepotauko tänään, huomenna ois kuvaukset täällä Porissa ja perjantaina taas reissuun viideksi päiväksi, apua! Tällä kertaa pääkaupunkiseudulle ja nyt voin sanoa ihan suoraan että semmonen rahapula ja kiire, että en kyllä ehdi näkemään kuin niitä kenen kanssa on jo sovittu tapaamisia, sori! Parempi onni ensi kerralla. Kunhan näistä super mega reissuista on pärjätty niin saatte kyllä semmosia pläjäyksiä postauksia, että oksat pois! Viis videota kesken, 10 postausta kesken ja lisää vain tulossa, auttakee pientä bloggaajaa! Samaten yhteistyöjuttuihin ehtii panostamaan vasta viikon päästä ja puh tässä loppuu puhti pian. Eipä silti, elämä on tehty elämistä varten, seikkailut, täältä tullaan!

Ps Muistakaa äänestää Neaa, perjantaihin asti aikaa Click

Translation:
So.. what´s up is that I am busy busy busy! I went to see my friend Insanity. Just got back home my trip to Joensuu (other side of the Finland) and from Ilosaarirock (one of the Biggest festival in Finland) and I must really say, I am so beaten up! But it was fun trip, oh the memories.. I was so drunk that all of my pictures is bad quality and I even forget to took them most of the time.. damn..! But it tells that it was fun and tomorrow I have new photoshoot and I am going to Lahti and Helsinki day after tomorrow. I need to relax some time! But when these trips are over I can promise that you will have at least 5 videos and lots and lots of post about my summer! Love you and have fun, life is awesome!

Remember to like Neas picture on MissRock 2013 contest click

/Leena

KUUMAA

$
0
0

Tällä kertaa olisi sitten koruesittelyä, punaista sellaista! Viime vuonna tuli häihin ostettua  Savannilta Alchemy gothicin korvakorut ja kaulakoru (jonka lukko-osa on lepakon siipien muotoinen muuten) ja häistä on pian ensi viikolla kulunut jo vuosi, enkä muistanut ottaa teille lähikuvaa näistä, joten tässä nyt olisi!

This time I wanted to share red jewelry with you. I bought Alchemy gothic earrings and necklace from Savanni.com and I wore them on my wedding day. Next week is our anniversary day so maybe it is time to show them a little bit closet. Can´t but love these!

Savannilla on muuten vielä tämän kuun loppuun asti -40% kesä ale joten kipin kapin shoppailemaan ja painelkaapa alennuskoodi KUUMAA, niin saat alennusta Kuumaa kamaa alennusryhmistä! Minimiostos vähintään 15 e. Kampanjasivu.

Savanni.com has summer sale, all HOT STUFF (kuumaa kamaa) products you can have even -40% so go and take all the goods on the top while you can this month! Click click. Just add word KUUMAA and you are on it.




Sannalta uusin koruhankinta onkin Five drops of blood, tämän vuoden uutta tuotantoa. Niin kaunista että.. Toivoin sitä omakseni jo viime vuoden kesänä, mutta odotus palkitaan ainakin tässä tapauksessa.

Newest SvS jewelry I got is this beautiful Five drops of blood. It is from this years collection and I wanted to have even last year.. but sometimes waiting can be very awarding!




Suloisen kaksipäisen kaulakorun löysin Dead Mamasilta ja se oli kyllä rakkautta ensisilmäyksellä (kuten kävi näissä kaikissa tämän postauksen koruissa). Kovaan kulutukseen tämä muru joutuu, onhan se on jopa jo saanut monia ihastushuokaisuja aikaiseksi.

This lovely necklace I found from Dead Mamas and it was truly love at the first sight (like all of these..). I will use it almost everyday and it even had many love sighs already..



Tehty yhteistyössä kaikkien edellä mainittujen kanssa.
Made in cooperating with  all the names above.

/Leena

Ilosaarirock ´13

$
0
0


Koska esittelyjä ja toivelistoja on tullut viime aikoina ilmeisesti turhankin paljon peräjälkeen, on aika räväyttää teille vähän kuvamatskua Ilosaarirockin maisemista! Asukuvat on otettu maanantaina kirppistelyn jälkeen, nappasin Sussun Cupcake paidan ja hyvä etten pitänyt sitä itselläni, se kun oli niin hurjan ihana.. Itselleni löysin kaikenlaista kivaa kuvauksia varten joten niistä enemmän joku toinen kerta. Ilosaarirock oli siis kokemukseltaan meikäläisen ensimmäinen ja vietiinpä vihdoin festariranneke neitsyyskin! On vielä sen verran kiva ranneke, että saan sen pois ja takaisin niinkuin rannekorun, sopii siis pitää muun aikaa kun ei ole kuvauksia ja muistella kaikkea mitä tuli koettua.


 Mitäkö sitten tuli koettua? Satoja satoja kilometrejä, turhautumista, ruokaa, silmäsärkyä, jännitystä, mieletöntä iloa Etosin ja Nightwishin keikalla (jotka kumpikaan eivät todellakaan pettäneet) ja sain kuulla ja nähdä ensimmäistä kertaa Flooria kunnolla livenä. Oli muuten mahtavaa ja oli loistava settikin. Harmi vaan kahen päivän juomiset alko lyömään verojaan kesken yövissyn keikan ja meinasinpa vetää lukua siellä tuhansien ihmisten keskellä ja onneksi jalat pettivätkin (kirjaimellisesti) vasta keikan jälkeen pääuloskäynnin kohilla. Oli mahtavia alotusjuhlia ja lopetusjuhlia ja tuli vahvistettuja vanhoja kaverisuhteita. Tulipa tehtyä myös kaikkea häröä, naurettua kippurassa, saatu naarmuja, rakkoja ja raapaleita ja kaikenkukkuraksi mitä kamalin darra. Oli draamaa joka lähtöön ja kaikki tunteet tuli varmaan reissun aikana käytyä läpi niin itse kuin kaikki kaveripiirissäkin.

Siinä vaiheessa, kun laulaa nakkivenettä keskellä yötä kävellessä kotiin (tai tässä tapauksessa Sussun työ), kavereiden hieroessa jalkoja, festarivalojen välkkyessä suorastaan häikäisevästi, ihmisten vilkuttaessa iloisesti, terassivedet ja siiderit edessä samalla kun keskustelee Suomen järkyttävästä politiikasta tai kun saa laulaa sydämensä kyllyydestä kaveriporukan kera ja sen jälkeen räkättää kuin pahaiset murrosikäiset, voipi tajuta, että elämä on vain elämistä varten. 

Tajusin olevani onnellinen myös kun kyljessä on yksi parhaimmista kavereista, saa luukuttaa lempparibändiään mielipuolisesti toisten mielipuolien kanssa (jotka kokevat sen hetken juuri niin kuin sinäkin), oma kulta road tripillä kanssasi kuunnellen mustaa huumoria tihkuvia kappaleita ja hymyn karehtiessa jatkuvasti huulilla, tajuaa että fanittaa samaa bändiä kuin kaverikin, virnuilee kameralle hirveitä ilmeitä ja kun aamuiset skumppajumpat vetävät lihakset vetreiksi. Jotenkin haikeana noita juttuja muistelee kotiin päin ajaessa ja tyhjänä tuntunut koti on taas mitä parhain paikka, kun saa pari päivää hengähtää ennen lähtöä.



Translation:
My festival weekend was full of laugh, my friends, shouting, gigs, music, inside jokes and bad humor. It was full of pain, drama and joy that you can´t even imagine it. Sometimes you just need to experience all kind of things to realise how much you have changed and what is imporant now. Those little moments when consert is starting and ending, when you hug your friend after long time and when you hug your friend and don´t know when you are going to see next time, walking home (or to a friends home) middle of the night almost passing out and legs full of scratches and blisters and you just want to go to bed and die or something. Dead tired is something I have forgot but now remember very well, haha! I can´t wait my next festival, you can experience so much in so few days.

/Leena

I wish you were here

$
0
0
Picture by Kristina Najah

Olen vihdoin palannut Suomen matkoiltani ja kuulkaas nyt en kyllä ole aikoihin menossa mihkään pidemmälle tai pidemmäksi aikaa koska tässä alkaa jo silmät, jalkapohjat, koko ruumis ja mielikin pistämään vastaan. Vaikka nautin mitä suurimmassa määrin matkaamisesta ja ihmisten näkemisestä, kuvauksista puhumattakaan (!) alan olemaan siinä pisteessä, että tarvitsen lomaa tästä lomastani.

Eilen ja toissapäivänä oli mahtavat kuvaukset Andrean kanssa (maanantaina) ja eilen olin Suomenlinnan upeissa maisemissa Kristinan kanssa. Molemmat oli sellaisia kuvaajia, että jo kuvauksia suunnitellessa olin pitkälti silmät ymmyrkäisinä näytön edessä ja kuvaushetkellä ajattelin lähinnä "olenko tässä oikeasti" ja nyt tänään ajattelen, että wau mä olin oikeasti niiden mallina! Tämmösissä jutuissa on aina se hieno seikka, että pääsee tekemään hommia ihmisten kanssa joita todella arvostaa ja ihailee ja jotka vielä livenä ovat ihan mieletöntä seuraa.

Tämän surukuvan halusin laittaa teille jo heti näkyviin (kun sain tämän jo tänään hii!), koska tässä kuvastuu se suru mitä olen tuntenut aina ajoittain menetyksieni takia. Lähdettiin työstämään ideaa pitkälti meikin pohjalta ja setistä tuli todella hienoa. Tämä on siksi ihana, koska istuin kalliolla ja ajattelin näitä ystäviä joita olen menettänyt, tuuli puhalsi kasvoihin ja ilta-aurinko oli suorastaan taianomaista ja koko tunnelma oli sellainen surullisen kaunis ja kuitenkin rauhallinen. Suurin ongelma oli saada meikit valumaan nätisti ja sen jälkeen surullisena näyttäminen, koska pelkästään rauhallisena oleminen ei näytä suruisalta, lähinnä kaipaavalta ja jos olen aivan naama rutussa niin sehän ei nyt enää kaunista olisikaan. Kuvauksissa on aina ihanaa toteuttaa oman pään visioita ja katsoa paikan päällä miten niitä saa toteutettua. Kun näkee valmiin tuotoksen voi olla vaan että jes, tämähän onnistui!

Kri keksi jopa laittaa tukkaani takiaisia, vähän erilaista kukkaseppelettä siis. näytti hyvältä ja sopi teemaan. Myöhemmin nauratti noita autossa irrottaessa (tais lähteä jonkin verran tukkaakin noiden mukana..), kun Kri oli aikaisemmin sanonut, että saan kyllä kirota kuvaajaa siinä vaiheessa kun otan nuo pois ja kyllähän mie sitten vähäsen kirosinkin haha.

Tässä ois teille vielä vähän sniikkipiikkiä Andrean kanssa toteutetuista kuvista, Jani oli jälleen ihana ja otti parit behind the scenes kuvat. Mekko on aitoa vintagea Saksasta ja ilmeisesti kansallispuku. Lumikkihan on alunperin saksalainen satu 1800-luvun alusta, joka sitten tuli tunnetuksi ympäri Eurooppaa ja päätyi kaunisteltuna Disneynkin piirroskokoelmiin. Minä olin se vähän synkempi Lumikki, joka ei pahemmin pitänyt äitipuolestaan. Olen suuri satufriikki jos voisi sanoa, keräilen satukirjoja ja luen niitä mielelläni. Näissä kuvauksissa mulle hankalinta oli se, että ihailen Andreaa aivan mielettömästi ja olin siksi hieman hermostunut ja naureskelin turhankin päiten.. Paikkana meillä toimi mitä upein paikka Espoossa, eli Hvitträsk. Siellä oli kyllä pukuineen kaikkineen sellainen fiilis, että kyllä tässä varmaan ollaan jossain satumaailmassa.



Translation:
I am finally home! Me feet hurts and I am tired all ways possible but I am happy! I had such an awesome upportunity to have a photoshoot with Kristina Najah and Andrea Joki. With Kristina, we went at the Suomenlinna and I had an idea in my head for sad pictures include with rocks and messy crying make up look. It went well I think.. Picture is beutiful! I walked so much that I have bladders again and my legs hurt but hey, it was totally worth it! I really admire Kristina and her work so this was true dream photoshoot for me. 

With Andrea we went at Hvitträsk in Espoo and it was so romantic and it has such old English look with beutiful big gardens, a lake and rose garden. I was Snow white (with a little dark and gothic twist) who didn´t like Evil Queen and wanted to have revenge. Snow white is old German fairytale from 1812 so it was really cool to have real vintage German national costume. It really felt like old German fairytale world. Picture is taken by Jani and I hope this behind the scene photo will make your day a little bit more magical!

/Leena

Summer child

$
0
0
Pictures by Milla Grönman
Tällä viikolla otin henkilökohtaisen haasteen vastaan ja päädyin Millan kuvattavaksi ilman sen kummempia meikkejä, hiustenlaittoa (nuo taisin vain harjata ja oli likaisetkin, hah!), kirpparilta löytyi nätti valkoinen mekko kolmella eurolla ja paljain jaloin päädyin se päällä sitten sipsuttelemaan Porin kasvipuutarhaan ruusujen keskelle. Tuoksu oli mitä huumaavin, enkä voinut olla nauramatta, kun päälleni heiteltiin yhä uudestaan makealta tuoksuvia ruusun terälehtiä. Ehdin tässä jo potemaan jonkinlaisen dilemmankin, mutta hei, elämä on yhtä oppimista ja kasvamista. Mä olen tosi tyytyväinen siihen, että uskalsin lähteä tekemään jotain erilaista ja mennä kuvauksissa lähinnä vain siten miltä tuntuu. Näissä kuvauksissa ei posetettu, viilattu pilkkua tai muokattu pois virheitä. Toisinaan jokaisen kannattaa unohtaa se millaiselta näyttää tai olla ajattelematta tiettyjä muotoja tai muiden tuottamia muotteja. Tässä on kesäLeema 2013 ja totean, että joskus on vain hyvä ottaa rennosti. Ja tietenkin nauttia kauniista kesäpäivästä ruusutarhassa.







Translation:
This week I took a challenge (personal challenge) to be in a photoshoot where I don´t have much make up, just simple dress (on the flea market by the way), no anything special posing and no stress or hurry. I had a little mental break down but now I feel just absolutely fine. Because sometimes you just need to realise to chill out, enjoy the summer and how the roses smell. Forget about your shapes and how you SHOULD look like, just feel who you are. You can be just who you are and enjoy it. This is me, this summer and I am going to relax and remember to smell rose pedals more often. I really recommend it.

/Leena

1st Wedding Anniversary post

$
0
0

En ole varma, miten lukijakuntani on mieltä romanttisuudesta, mutta allekirjoittaja on ainakin romanttisuutta tulvillaan tänään! Jani ja minä ollaan oltu yhdessä nyt neljä vuotta ja yksi kuukausi ja tänään pärähti käyntiin ensimmäinen häävuosipäivä! Apua, mihin tämä aika menee? Mun piti tehdä tällänen postaus jo ystävänpäivänä, mutta se sitten unohtui, kun oli niin paljon kaikkea muuta. Ajattelinpa vähän siis avata sellaista osiota josta en niin hirveästi täällä puhu, eli Jani.. ja minä yhdessä tietty!


Mites me sitten päädyttiin lyömään hynttyyt yhteen varmaan siellä moni on miettinyt? Noh, itseasiassa tunsin Janin jo vuosia, itseasiassa tutustuin Janiin jo ensimmäisenä vuonna, kun muutin Poriin, eli vuonna 2007. Jani sattui olemaan eksäni kaverin aviomies. Ymmärsikö joku? Toisin sanoen, ystävystyin Janin eksän kanssa ja tuo mieheke sattui olemaan naapurissa siinä hollilla kaiken aikaa, mutta minähän olin siihen aikaan täydellisen rakastunut eksääni ja Janista en tiennyt aikoinaan oikeastaa muuta, kuin että hän roolipelasi ja tykkäsi kahvista. Pitkälti siinäpä se. Noh, me sitten molemmat erottiin eksistämme vuonna 2009 ja tajuttiin, että mehän tullaan hyvin toimeen ja alunalkaen päädyttiin tukemaan toisiamme erittäin rankoissa avioeroissa. Itse olin ainakin ihan ruvella ja suoraan sanottuna paskana, koko vuosi 2009 oli alkanut ja mennyt jo alkujaan täysin pieleen joka asiassa. Tarvitsin kaiken tuen mitä vain mahdollisesti pystyin saamaan ja Jani tarjosi sitä, jopa sohvaa nukkumista varten, koska en löytänyt mistään itselleni uutta kotia.

Jossain vaiheessa kesää, itseasiassa siinä vaiheessa, kun päädyin maniapäissäni (ja murheissani) jälleen sekoilemaan entiseen tahtiin, tajusin että mä en tosiaankaan halua enää elää tällästä sekopää elämää jossa ei ole mitään järkeä ja mä kuitenkin tunnen oloni aina vaan kurjaksi. Mietin millanen Jani on ja koin kai jonkinlaisen lamppu syttyy momentin, kun tajusin, että Janissa on kaikki mitä mieheltä etsin. Toisin sanoen mitä etsin Herra Oikeassa. Kun ton hetken jälkeen näin Janin seuraavan kerran, tartuin sitä kädestä ja kun käveltiin Janin luokse niin jotenkin vain suusta pääsi, että mitäs jos mentäisiin yhteen. Olin varmaan yhtä yllättynyt siitä kuin Janikin, mutta mokoma vastasi, että mikäs siinä ja hymyiltiin leveästi ja äärettömän typerästi koko loppu päivä.


Tuttavapiiriltä ja kavereilta sai kuulla kaikenmoista, meistä oli ollut huhuja jo pidemmän aikaa, että meillä oli ollut irstas seksisuhde (joidenkin mukaan jo vuosia, huh huh, siitäpä saatiinkin hyvät naurut!) ja osa sanoi, että "minäpä tiesin että teillä on sutinaa!" Ja minäpä siinä, että oliko se noin ilmiselvää, että olin ihastunut Janiin. Onneksi asiat pikkuhiljaa rauhottuivat ja minä tajusin asuvani yhdessä ihmisen kanssa, joka päällisin puolin ei vaikuta yhtään tyyliseltäni. Poikaystävät ja tyttöystävät ovat hamaisessa menneisyydessä olleet gootteja, punkkareita, metallisteja ja jonkinsorttia hevimiehiä. Noh, Jani silti onneksi pitää rokista, metallista ja hevistäkin. Kuunnellaan yhdessä jopa suomalaista punkkia. Janin kanssa päädyttiin yhdessä keikoille jo heti ensimmäisenä yhteisvuonna ja Jani oli todistamassa mun ensimmäisten tatskojenkin ottamista.


Mitä mä kertoisin teille Janista? Noh, ollaan yhdessä kahviriippuvaisia, poltetaan tupakkaa ja tykätään mökkeillä. Meillä on oma ihana pieni järvimökki, jonne mennään veneellä. Tuo pieni saari on ainut paikka maailmassa jossa en ole ikinä itkenyt, siunattu paikka. Me tykätään ruumiillisesta työstä, siitä että siellä ei ole sähköä tai juoksevaa vettä ja saunotaan tunteja putkeen ja jutellaan tuntikausia tai ollaan vaan hiljaa jos siltä tuntuu. Kotona istutaan koneella päivät pääksytysten, mutta joka välissä ollaan ällöpumpulirakastavaisia ja toistetaan jatkuvasti kuinka paljon rakastetaan toisiamme. Julkisesti ollaan vähän hillitympiä, koska kyllä sitä myöhemminkin ehtii hempeilemään. Jani on matkoilla mukana lähinnä sen takia, että on kiva reissata autossa sen kanssa ympäri Suomea ja heittää huonoa läppää siinä samalla. Haluan myös esitellä sitä mun kavereille ja Jani on itsekin sanonut, että ei se moni paikkoja tai vaikka tapahtumia ilman mua kokisikaan (tietäähän se nyt aika paljon kuvausmaailmasta ja esim zombiwalkeista heh).. Jani tykkää säikäytellä mua, kuten just nyt! Mokoma heräsi ja sai mut säikähtämään niin että kiljaisin.. jep.


Me katotaan yhdessä scifisarjoja, kauhuleffoja ja ah niin monenlaisia dokumentteja aiheesta kuin aiheesta. Tykätään pitää meillä teemabileitä ja Jania ei haittaa mun noituuteni, itse hän sattuu olemaan kaiketi jonkinlainen agnostikko. Ollaan silti saatu tästäkin aiheesta hyviä keskusteluita. Jani myös tukee mua kaikessa mitä teen ja sattuu olemaan ensimmäinen, jonka mielestä en ole (ainakaan täysin) pipi päästäni ja sairaus ei ole ollut ongelma suhteelle, päin vastoin, Jani pitää mua ihanana ja piristävänä. Jani maalailee figuja ja roolipelailee porukalla, joka niillä on ollut teinivuosista asti (Jani on siis kolmekymppinen). Janilla on kaksi mitä kauneinta poikaa, molemmat jo kouluiässä. Molemmat pojat tuntenut pienestä vauvasta asti, joten on ollut tosi upeaa nähdä miten ne kasvaa. Samalla tiedän nyt sen, miltä kaikista tuntuu kun lapsia on, eli piruvie kun aika kuluu ja tulenpa jo vanhaksi, hah! Jani myös kokkaa, osaa hieroa, kuunnella, kuskaa, siivoa, käy kaupassa ja auttaa mua silmäkipujen tai masennuksen iskiessä. Mua myös hemmotellaan tasaisin väliajoin yllätyslahjoilla tai yllätysruuilla tai muilla teoilla.


Meillä on semmonen suhde, josta oon aina unelmoinut. Me kunnioitetaan toisiamme, halitaan paljon, pusut on aina yhtä herkkiä ja Jani saa mut polvet vielä neljänkin vuoden jälkeen veteliksi. Häävalssi oli varmaan romanttisin hetki ikinä mun elämässä, Addams family valssin soidessa me oltiin yhtä hymyä ja hermostuneisuutta. Molemmat kikatteli ja pelkäsin kaatuvani polvien lyödessä loukkua. Oikeen kunnon Carrie moment, ois tehnyt mieli itsekin sanoa, että hellitäpäs vähän, ei sitä tyttö kaikkea kestä. Jania ei myöskään haittaa mun karvaiset vauvelini, varsinkin Minnin kanssa sillä on erikoinen kyky jutella vaikka kuinka kauan. Minni jaksaa kertoa ummet lammet (ties mistä sitten..) kun Jani vaan nyökyttää päätään, että juu, kuuntelen. Pc pelejäkin se pelaa, nyt oon oppinut kaikenlaista vuosien varrella ja saan ihmiset yllättymään siitä, että Youtubesta pistän soimaan pelimusaa ja tiedän strategia ja seikkailupelejä. Itsehän pelaan lähinnä konsoleita (PS 2 ja Nintendo 8-bit), nyt silti Jani hommasi mulle PClle Alice madness returnsin, joten kaipa mä sitä tossa pian alan pelailemaan oikeen urakalla.


Tänä vuonna olisi tarkoitus mennä yhdessä koko viikonlopuksi Keskiaikamarkkinoille Hämeenlinnaan, kaverin häihin (tai kahtiin), kenties mennä häämatkalle Lappiin ja vaikka mitä. Tänään mennään varmaan syömään johonkin ja söpistellään meidän lepakkoluolassa. Jopa meidän sisustusmaku menee suurinpiirtein yhteen, tykätään molemmat isoista huonekaluista ja vähän makaaberista ilmapiiristä. Teräaseita, tummaa puuta ja sen sellaista. Onneksi Jani ei haittaa luut, pääkallot ja luurangot, lohikäärmeet tai vastaava. Mitähän mä nyt vielä sanoisin, olen vaan supermega onnellinen tuon miehen kanssa ja me halutaan olla aina vaan ikuisesti yhdessä, piih ällösöpöö!

























Translation:
Today is our first wedding anniversary! Jani said that he is taking me to dinner and what I have in my plans is, just be as cute as we can today. We met maaaany years ago, he lived just next door. But we were both dating at the time and we got closer 2009 when we both had our divorces and we wanted to share the sad feelings. One day at that summer, I realise that Jani has all the things I have tried to find in a man and when I saw him the next time, I took his hand and said "I want to be together" ja he said yes to me! We were all full of smile the whole day. I moved by the next door and we have been very happy. Jani has two beautiful little boys (shcool age) and I am glad that I have seen both of them growing beneath our eyes at the very begin.

We like to go our summerhouse and be without any electricity or running water. We like to talk for hours or just be quiet if we feel like it. We say we love each other many many times every day and we cuddle and kiss and his kisses still makes my knees go all shaky. He plays videogames, drinks coffee and we share almost same music taste. We watch horror movies and scifi- series together and all kinds of documents. The fact that he loves me just the way I am, makes me love him so much more each day. He is really my other half.

/Leena

Style inspiration: Bohemian goth

Diabolical Streak

$
0
0

All pictures by Janne Koivuniemi
 Tällä viikolla olen ollut kosketuksissa oman pääni sekopäiseen puoleen, siihen joka ei ole niin vaan lähinnä syksyinen ja samalla inspiroitunut niin monista ihanista synkeistä asioista. Vastapainona on toiminut boheemikesäinen tyyli, valoisat kukkaniityt auringonlaskuineen ja pelkkä luonnon tuottama oma musiikki. Nyt tunnen tarvitsevani palan sitä syksyn tuomaa makaaberia fiilistä, jota tunnen joka vuosi Samhainin (Halloweenin) aikaan. Se inspiroi, saa joka solun kutkuttamaan ja saan inspistä tehdä taidetta, sisustaa kämppää ja poltella suitsukkeita siinä määrin, että mies alkaa valittamaan vahvoista hajuista. Itse pää hajuista pöhnäisenä olen onnesta soikeana ja katselen elokuvia ja sarjoja mystisistä, salaperäisistä, noitamaisista ja vastaavista aiheista.

Tahdon asua synkeässä, isossa ja vanhassa viktoriaanisessa talossa, jossa on pölyinen piano jota en osaa soittaa, narisevat lattialaudat ja isot portaikot. Terassille laittaisin nirisevän keinutuolin ja joisin siinä joka aamu teetä ja iltaisin lukisin Agatha Christien murhamysteerejä itsepäisesti mutisten "minä tiedän kuka on murhaaja tällä kertaa". Tahdon kävellä vanhan kaupungin pimeillä mukulakivikujilla öiseen aikaan, sumuisana ja kuun loistaessa, tuoden oman Anne Rice fiiliksensä koko päivään. Myös sumuisat ja salaperäiset puistot isoine puineen ja ruusutarhoineen viehättävät. Tahdon kävellä paljain jaloin rantahietikolla, kun ilma on pimeä ja sateinen, ainoana, hiekan tarttuessa kiinni jalkapohjiin ja samalla, kun rantaan tyrskyää kylmiä aaltoja. Kaipaan pitkän villatakin tuomaa lämpöä, kun astelen syksynilkkureissa, pikkuhatun ja pitkän tukan hulmutessa. Pimenevät kesäillat alkavat pian kaipaamaan pitkiä kruunukynttilöitä suitsukkeiden ohelle ja huomaan, etten ole kuunnellut vanhoja levyjä pitkään aikaan.

Syksy, minä odotan sinua jo.




Translation:
This is the time of the year, when I am missing Autumn and all the great macaber things in it. I need candle light, walking in the beach one lovely stormy day on my bare feet. I want to live in a big, old dark victorian house where floor makes creepy sounds and I have big staircases. On a porch I want old creacing arm chair where I drink my morning coffee or tea and at nights I read my Agatha Christie novels and say to myself "Today I know the murderer".
Autumn, I miss you already.

/Leena
Viewing all 409 articles
Browse latest View live